maanantai 13. helmikuuta 2017

Kun Etelä-Suomeen saapui pala metsää Kainuusta

Osa talomme pohjoispuolta ja itäpäätyä olivat vuosia täysin hunningolla. Alueella oli lähinnä varastoituna kaikenlaista puutavaraa, säkkejä ja jopa autonrenkaita. Viime kesänä kypsyi ajatus saada tuo alue siistittyä. Mitä siihen sitten laitetaan, mietimme? Ehkä vähemmän hoitoa vaativa alue, vastapainoksi muulle pihalle? Se kuitenkin tiedettiin, että pohjoispuolella ei tule nurmikko kunnolla kasvamaan. Halusin alueesta enemmän luonnonmukaisen kuin mitä suurin osa muusta pihastamme on ja nurmikkoa riittää pihalla jo ennestään leikattavaksi. Niinpä päädyimme kunttaan.




Kuntta on varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa. Pääosa sen kasvillisuudesta on mustikkaa
ja puolukkaa, muita ovat vanamo, juolukka, suopursu ja kanerva. Kynsisammalia on yleisesti,
ja korpikarhunsammal on tavallinen. Maksasammalia sekä korpirahkasammalta ja muita rahkasammalia
voi olla siellä täällä. Sulkasammalta on harvakseltaan, ja jäkälälaikkuja voi näkyä paikoin.

Kunttaa nostetaan pohjoisessa tulevilta hakkuualueilta, käsityönä tai kaivinkoneella. Kuntta toimitetaan joko 90 x 100 sentin paloina tai 2,2 x 5-15 metrin rullissa. Turvepalat irrotetaan maasta käsisahalla ja rullat moottorisahalla. Noston jälkeen kuntan palaset kerätään muovikaistaleen päälle ja kunttapaketti teipataan kiinni.

Kuntta saapui meille viime syyskuussa. Sitä edelsi kuitenkin kuukauden urakka. "Orjatyöleiri", kuten siippa tuota aikaa humoristiseen tapaansa nimitti.

Kaikki alkoi vuokrakaivinkoneesta, mutta toki sitä ennen piti alueelle varastoitu tavara siirtää pois. Puutavaralle löytyi tilaa halkovarastosta, säkitkin saatiin mahtumaan sinne, autonrenkaat vietiin kokonaan muualle.

Itäpäädyssä, tonttien välisen aidan vieressä on ennestään istutusalue, johon olen sijoittanut sekalaisen valikoiman kasveja. Haluan kuitenkin kuntan yhteyteen rhodoja ja havuja. Niinpä suunnittelin itäpäätyyn kolme turveharkoilla reunustettua istutusaluetta. Istutusalueiden väliin suunnittelin laittavani aamukahvittelupaikka istuimineen.

Kaivinkone muokasi maa-alueet ja kaivoi kolme istutuskuoppaa. Maaperä alueella on lähinnä täytemaata, mitä syntyi talon salaojia uusittaessa ja kuistia perustettaessa. Siihen on myös osittain sekoittunut eloperäistä maa-ainesta ja rikkakasvit rehoittivat koko alueella. Sellaisenaan tuollainen maaperä ei soveltunut kuntan perustukseen, vaan eloperäinen maa-aines rikkakasveineen piti poistaa ja tilasimme hiekkaa levitettäväksi kunta alle.




Kaivinkone teki työnsä ja maa-alasta saatiin muokattua ja tasoitettu noin puolet. Pääsimme levittämään suodantinkankaita pohjoispuolelle ja kankaan päälle voitiin laskea hiekkakuorma.





Kaivettujen istutuskuoppien pohjalle laitettiin suodantinkankaat ja kuoppiin laitettiin multaa pitämään kankaat paikoillaan. Lopuksi kuopat reunustettiin turveharkoilla.




Kun turveharkkojen ympäriltä oli maa muokattu ja tasoitettu, päästiin levittämään suodatinkankaat myös itäpäätyyn. Kaikkiaan hiekkaa tarvittiin 13 kuutiota, jolloin siitä riitti 10 cm kerros koko alueelle. Hiekka levitettiin lapioilla, koska kaivinkonetta ei kannattanut tuoda tasoitetua maata ja kankaita sotkemaan. Kun hiekan levitys oli vielä kesken, alkoivat monen päivän kaatosateet! Urakkaan tuli pakollinen tauko, mutta se hyvä puoli siinä oli, että maa-ala sai tarpeeksi kosteutta.




Kun vihdoinkin säätyyppi oli vaihtunut, jatkui hiekan levitys. 




Turveharkkojen päälle piti aina yöksi muistaa levittää nuo harsot, koska muuten linnut kävivät nokkimassa harkkoihin ahkerasti reikiä.






Kainuulaiset kunttalevyt saapuivat kuorma-autolla, kuormalavoille pakattuina ja muoviin käärittyinä. Yhden levyn paksuus oli 10-15 cm.




Asentajat ryhtyivät heti töihin, koska kunttaa ei voi varastoida pitkään. Kuntan voi myös itse asentaa, mutta tuossa vaiheessa kiitimme itseämme, että olimme tilanneet myös asennuksen! Olimme nimittäin siipan kanssa jo aika puhki ja kuin selkäsaunan saaneita!




Kuntan asentaminen kaikkinensa kesti asentajilta pari päivää. Sen jälkeen jatkui vielä meidän urakkamme. Talon kivijalan viereen levitettiin lisää soraa, olihan maa noussut pohjien ja kuntan takia n. 20-30 cm. Sora loppui kesken ja lisää jäi syksyllä tilaamatta. Tämä työ jatkuu vielä tulevana keväällä! Se on kuitenkin pieni urakka kaikkeen jo tehtyyn.

Kun kuntta oli paikoillaan, ei taivaalta tullut kuukauteen pisaraakaan vettä! Tuntui kuin kaikki taivaan sateet olisivat tulleet alas silloin kun olimme hiekan levitysvaiheessa. Niinpä joka ilta täytyi koko alue kastella huolella, osittain sadettimella ja myös letkun kanssa. Kuntta vaatii paljon vettä juurtuakseen, sitä ei koskaan voi kastella liikaa.




Turveharkoilla reunustetut istutuskuopat huusivat tyhjyyttään. Onneksi lokakuussa alkoivat puutarhamyymälöissä sopivasti alennusmyynnit ja kuoppiin päätyi edullisesti havujen lisäksi rhodoja ja hortensioita. Itse kuntalle istutin myös joitain havupuita, talon toiselta puolelta siirretyn sinikatajan ja muutaman kuusen taimen.










Kuntta näytti hyvinvoivalta syksyllä ja nyt se uinuu ohuen lumipeitteen alla. Jännittää, miten hyvin se lähtee keväällä uuteen kasvuun. Sekin on vielä epävarmaa, mitä siinä etupäässä tulee kasvamaan. Kun se tuotiin oli siinä enemmän puolukkaa kuin mustikkaa. Mustikka kuulemma vaatii enemmän valoa kuin puolukka. Aika näyttää kumpi siinä viihtyy enemmän. Ihanteellista olisi jos kummatkin, puolukka viihtyisi varjoisalla pohjoispuolella ja mustikka valoisammalla itäpuolella. Myöskin se että lähellä on etupäässä lehtipuita, vaikuttaa siihen varmasti jatkossa. Joka tapauksessa kastelua on edessä, syksyllä asennettua kunttaa kastellaan vielä seuraavan kevään ja alkukesän aikana.




Talvella on ollut hyvää aikaa haalia tietoa, miten saada aikaan luonnollisen oloinen metsäpuutarha. Siihen on hyvä kirja: Suomalainen metsäpuutarha (Ella Räty & Hanna Marttinen).



Mukavaa viikkoa, hyviä ulkoilukelejä ja 


Hyvää Ystävänpäivää!


torstai 2. helmikuuta 2017

Kuvia vuodelta 2016 - osa 3

Katsaus viime vuoteen saa vihdoinkin jatkoa. Nyt muistelen mistä heinä- ja elokuu olikaan tehdyt.

Heinäkuu oli tehty:

Terassilla viiniköynnöksen alla vietetyistä kesäpäivistä.



Visiitistä Seinäjoen asuntomessuille. Messuilla ihailtiin komeita pohjalaistaloja. Tämän talon kyljessä olleet kasvihuoneet olivat maalatut sävy sävyyn talon kanssa.




Omassa kasvihuoneessa keijunmekon kiipeilyn ihastelua ja piikikkäiden kurkkujen maistelua. Totuttuun tapaansa, kissapatsas piti ovella kutsumattomat vieraat (lue linnut ja oravat) loitolla.



Tampereella käynti Sara Hildenin taidemuseossa. Ihmeteltiin taiteilija Ron Mueckin tekemiä, aidon näköisiä ihmishahmoja.



Elokuu oli tehty:

Perhosista ja pihlajanmarjoista.



Pihan yksityiskohdista.

Mehitähtien täyttämä "tuhkimonkenkä", sininen allas, kattilassa kasvava
viiruhelppi ja Landini -liljan kaunis väri.


Pelakuiden valloittama talon nurkkaus.



Manasimme elokuunpuolivälissä alkaneita, monen päivän kaatosateita.

Toivotimme vuokrakaivinkoneen tervetulleeksi pihaan.
Se mitä pieni kaivinkone tuli pihalle tekemään, ei mahdu tähän samaan tarinaan,
vaan se vaatii ihan oman postauksensa. Sellainen on luvassa jonain päivänä.



Loppukevennykseksi hiukan vanhan kansan luontotietoutta:
Jos ruukkukasvit alkavat kasvaa jo helmikuussa, tulee varhainen kevät. 

Mitä lie ruukkukasveja tällä tarkoitetaan, ehkä huonekasveja? Eivät ne meillä ainakaan vielä
ole innostuneen liiemmin uutta kasvua tuottamaan! 

Pyrin yleensä vaihtamaan huonekasvien mullat jo helmikuussa, ehkäpä ne siitä innostuvat kasvamaan. Isommille vaihdan vain pintamullat, pienemmille kokonaan.

Entäpä sinun huonekasvisi.
Onko sinulla huonekasveja ja vaihdatko niille mullat keväisin?

perjantai 27. tammikuuta 2017

Iloisia ajatuksia ja aurinkoa


Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen julkaiseman sääennusteen mukaan helmikuusta huhtikuuhun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla on odotettavissa keskimäärin seuraavaa:

  • Jakson lämpötila on suurimmassa osassa maata 0,5-1 astetta tavanomaista korkeampi. Lapin pohjoisosassa jopa hieman enemmän. Todennäköisyys tavanomaista korkeammalle keskilämpötilalle on n. 60 %
  • Jakson sademäärä on todennäköisimmin jonkin verran keskimääräistä alempi.

Tänään oli ihan keväinen päivä! Kuului lintujen laulua, oli aurinkoa ja plusasteita kolme. Vielä ei kuitenkaan kannata kuuluttaa kevään alkaneen. Onhan helmikuu, hiihtolomakuukausi vielä edessä.




Entäpä sisällä, mitä kuuluu ruukun sipulikukille.

Vihdoinkin näen millaisia tulppaaneja ruukussa kasvaa! Ostin tulppaaneja nimittäin irtotavarana, enkä muista minkä näköinen lajin piti olla. Tiesin vain sen olevan keltainen. Lajike on kerrottu Monte Carlo. Upean keltainen, jossa on vain aavistus punaista. Ja mikä tuoksu! Koko huone tuoksuu ihanan keväiseltä.

Kerrotut tulppaanit ovat nopeampia aukeamaan kuin yksinkertaiset. Kerrotut myös kestävät pidempään avonaisena.

Keltainen on riemun, ilon ja ystävyyden symboli kukkien maailmassa.








  Iloisia ajatuksia ja aurinkoa viikonloppuunne!  


PS. Näillä auringonkeltaisilla osallistun myös KUKKAILOITTELUUN Mansikkatilan mailla -blogissa!

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Arvonnan tulos



Krookset ovat jo näin kivasti auenneet!




Toisessa ruukussa ei olla ihan näin pitkällä, mutta pituutta ollaan ainakin kasvettu.





Vaikka ihan auenneita kukkia ei vielä näy, niin lähempi tarkastelu paljastaa ainakin toisen lajikkeen.




Tulppaanihan se on! Mutta koska sen kaverissa ei näy vielä muuta kuin lehtiä, niin paljastan sen tämän sipulipussin mukana olleen merkkitikun avulla.




Arvauksia tuli peräti 42 kappaletta! Eniten ääniä sai tulppaani ja laukka -yhdistelmä.
Oikea arvaus on tulppaani ja iiris!



ArvausKpl
Tulppaani + laukka18
Tulppaani + narisissi7
Tulppaani + Iiris6
Tulppaani + lilja2
Narissi + Iiris1
Narisissi + laukka2
Narissi + lilja1
Iiris + laukka2
Iiris + lilja2
Iiris + kello1
Yhteensä42

Oikeita arvauksia tuli kuusi kappaletta seuraavilta: Aila, Eeviregina, Kivipellon Saila, Minna, Mummo ja Riiti. Näistä arpa osui seuraavan kohdalle:

Eeviregina

Lähetätkö osoitetietosi minulle: parastaaikaa(at)luukku.com. 

Kiitos, kun niin moni lähti leikkimieliseen arvauskisaan mukaan! 



perjantai 20. tammikuuta 2017

Mitä kasvaa ruukussa?





Muistutan meneillään olevasta arvonnasta. Arvonta päättyy tänään 20.1. klo 20.


Arvontaan osallistuminen edellyttää leikkimielistä arvausta siitä, mitä sipulikukkia kuvan ruukussa kasvaa.
Osallistuminen ja tarkemmat ohjeet linkistä: ARVONTA!

Hyvää viikonlopun odotusta!



lauantai 14. tammikuuta 2017

Arvaus ja arvonta!


Marraskuussa ostin alennusmyynnistä kukkasipuleita. Niin vaan kävi, että osa sipuleista jäi laittamatta maahan. Ei hätää, mietin. Voinhan kokeilla niiden hyötämistä ruukussa. Tämä olikin ihan ensimmäinen kerta, kun tätä kokeilin.

Istutin sipulit ruukkuun joulukuun alussa. Ruukut olivat sen jälkeen viileässä ja pimeässä. Viikko sitten nostin ruukut huoneenlämpöön ja valoon. Ja hyvinhän nuo olivat lähteneet versomaan! Viikossa ne ovat kasvaneet jo aikatavalla lisää pituutta.




Pienemmässä ruukussa on krookuksia. Niiden kukintaa odotellessa 👍.



Isommassa kasvaa kaksi erilaista lajiketta. Nyt en kuitenkaan paljasta mitkä nuo lajikkeet ovat, vaan pyydän teitä arvaamaan.

Mitkä KAKSI sipulilajiketta kasvavat tässä valkoisessa ruukussa? 



Vinkkinä sen verran, että nuo kaksi lajiketta löytyvät näistä: hyasintti, iris, kello, lilja, laukka, narsissi tai tulppaani. 




Kaikkien oikein arvanneiden kesken arvon kirjan NOSTALGISEN IHANAT ASKARTELUT.




Arvaa ja kommentoi! Myös facebookin kautta tulleet arvaukset ovat mukana.
Osallistua voi perjantaihin 20.1.2017 saakka.


ONNEA ARVAUKSIIN JA ARVONTAAN!


PS. Tällä arvonnalla juhlistan myös synttäreitä. Blogini kun täytti 2. päivä tammikuuta viisi vuotta 😃!

tiistai 10. tammikuuta 2017

Kuvia vuodelta 2016 - osa 2


Katsaus viime vuoteen saa nyt jatkoa. Mistä olikaan vuoden 2016 touko-kesäkuu tehty?

Toukokuu oli tehty:

Erivärisistä tulppaaneista ja hyasinteista.





Rusokirsikan ja kriikunapuun kukinnasta.



Retkestä Vartiokylän Linnavuoreen.




Kesäkuu oli tehty:

Pienistä, harson alla uinuvista taimenaluista kasvilaatikossa ja pihan ihanan runsaasta vihreydestä.
Kukkivista kurjenmiekoista ja pioneista.



Puutarhan koristeista ja tuoksuvista kukkaröykkiöistä jasmiinipensaassa.



Veden solinasta piha-altaassa ja altaan ympärillä viihtyvistä sipulikukista. Ja siitä, kun sateisena päivänä allas täyttyy ääriään myöten.



Joutsenen ja sen kahdeksan poikasen kohtaamisesta lahden rannalla.



Oikein hyvää viikon jatkoa!