lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kesäaikaan siirryttäessä


Ensi yönä siirrymme kesäaikaan ja kellot siirretään aamuyöstä eteenpäin yhdellä tunnilla klo 03:00 -> 04:00. Kesäajan lopettamisen puolesta on ollut paljon keskustelua julkisuudessa, nytkin siitä on meneillään kansalaisaloite. Itse en ole luonut selkeää kantaa kesäajan puolesta enkä vastaan. Ehkä siksi, että itselleni kesäaika ja kellojen siirtäminen ei ole koskaan tuottanut juuri ongelmia. Monen muun kohdalla on varmasti toisin.




Kuluneen viikon sää on ollut vaihtelevaa. Joka toinen päivä on paistanut aurinko ja joka toinen päivä taas on satanut vettä. Välissä on ollut myös jokunen räntäsadekin. Lumet ovat sulaneet tehokkaasti, paikka paikoin on pihassa vain hiukan jäätä. Ensimmäisiä istutusalueita on päässyt siivoskelemaan, siinä puuhassa onkin paljastunut mukavia yllätyksiä.



Syyslemut alkavat tulla esiin.


Särkynytsydän pilkistää.


Ja tietenkin tulppaanit.




Pallohortensian oksia leikkaan jotta vanhat kukinnot tulevat poistetuksi. Tällainen kuihtuneiden kukintojen leikkaus aikaistaa kukinnan alkamista ja antaa pensaiden kasvaa täyteen mittaansa.







Merenlahdella on vielä jäätä, mutta se ei enää kanna kulkijoita. Rannan tuntumassa on jo hyvä vesilintujen polskutella.










Pikkuinen kirsikkapuuni on ihanan vaaleanpunainen täydessä kukkapuvussaan. Pidän sitä vielä öisin viileässä talvetuspaikassaan, jotta se kukkisi mahdollisimman pitkään.







sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Bonsai Japaninkirsikka ja jotain muutakin vihreää


Pikkuinen kirsikkabonsai vihertää ja hiukan näkyy jo punerrustakin. Sen kukat taitavat kohta aueta!




Reilu viikko sitten sisälle ottamani Kriikunapuun oksat ovat hiirenkorvilla. Lämpö saa ihmeitä aikaiseksi!




Keijunmekot ovat kasvaneet pehkoksi, ne pitäisi ihan selvästi jo koulia.




Paprikat ovat jo päässeet isompiin potteihin.




Voi miten vihreä voikaan olla piristävää!



tiistai 7. maaliskuuta 2017

Konstit on monet


Jaan tässä postauksessa muutaman puutarhanhoitoon liittyvän vinkin, jotka suosivat kierrätystä ja niiden takia ei tarvitse kukkaron nyörejä hellittää.



Kananmunankuoret ovat jo isoäitiemme tuntema luonnonlannoite. Kananmunankuoret sisältävät kalkkia. Olen murskannut kananmunankuoria ja sekoittanut kuorimursketta kärhöjen juurelle multaan.

Muistelen, että oma isoäitini laittoi munankuoria huonekasvien kasteluveteen ja hänen kiinanruusunsa kukkivat komeasti!







Banaaninkuoret sisältävät kaliumia mikä lannoittaa ruusua ja ehkäisee tauteja. Kaivan ruusun juurelle kuopan, johon hautaan kokonaisen banaaninkuoren. Vettä perään ja se on siinä.







Käytetyt kahvinporot lisäävät maan happamuutta, joten porot soveltuvat happamasta maasta pitäville kasveille. Kuivatan porot ja muokkaan multaan kasvien juurelle. Näin olen monena kesänä tehnyt rhodoille ja hortensioille.











Vanhojen verhojen uusiokäyttöä. Kun varjostusverkot loppuivat kesken, levitin vanhoja kauhtuneita verhoja havujen suojaksi.








Viime postauksessa olinkin jo maininnut jouluruusun peittämisestä esim. ämpärillä. Olen muutamana talvena peittänyt jouluruusut muoviastialla. Kukat pysyvät näin valkoisena, koska ne eivät liiskaannut lumesta ja vesisateista. Tähän tarkoitukseen käy mikä tahansa niin iso astia siten, että kasvi lehtineen mahtuu sen alle. Astian reunan alle kannattaa laittaa kivi, näin ilmakiertää alla. Myös päälle laitan painon, ettei astia lennä taivaan tuuliin. Tämän konstin vinkkasi minulle alkujaan Tylsä Mörökölli.







Olisi mukava lukea, millaisia kokemuksia sinulla on kierrätyksestä puutarhassa?

Kauniita pakkaspäiviä!

torstai 2. maaliskuuta 2017

Lupaus keväästä 💚


Hip, hei, nyt kun vesisateiden takia lumet alkavat sulaa, niin jo alkaa olla kevään merkkejä näkyvissä.

Jouluruusu - on uinunut talven ämpärin alla. Ämpäriä raottaessa tuli näkyviin ihanat valkoiset kukat!








Tulppaania nousee talon kivijalan viereltä!




Onnenpensaassa on selvät kukkanuput! Pensas kukkii ennen lehtien puhkeamista.




Raparperi kasvaa aurinkoisessa paikassa, jossa lumet sulavat nopeasti. Sieltä jo puskee uutta lehden alkua mullan läpi.




Harjaneilikan vihreät lehtiruusukkeet paljastuvat lumen alta.




Lumi on ollut kasvien kaveri ja sen suojassa on hyvä ollut viettää talvea. Onneksi lunta on tänä talvena ollut! Tästä tulikin mieleeni, että tänään viettää nimipäiväänsä LUMI, onnea! 

Hyvää maaliskuutta!




perjantai 24. helmikuuta 2017

Käenkaalit ja apila


Tummalehtinen, Oxalis triangularis





Valkokäenkaali, Oxalis regnellii.






Onnenkäenkaali, Oxalis tetraphylla.






Käenkaalit ovat ihania ruukussa tai kukkapenkissä. Ne käyvät pimeällä nukkumaan sulkemalla lehtensä. Talveksi ne on otettava sisälle.

Käenkaalit menettävät talvella vähässä valossa lehtensä, mutta keväällä lähtevät kasvamaan, kun valon määrä lisääntyy. 




Kun käenkaalit alkavat puskea uutta lehteä, on aika istuttaa niiden juurakot uuteen multaan.
Näiden käenkaalien juurakot ovat käpymäisiä tai sipulin muotoisia.







Neljäs kasvi ikkunalla ei olekaan käenkaali, vaan apila Trifolium Leonore. 




Istutin sen juuripaakun uuteen multaan. Katsotaan alkaako se siitä kasvamaan, nyt siinä ei kyllä näkynyt mitään eloa. Sen pitäisi olla talvenkestävä.




Talvista viikonloppua ja
hyvää lomaa lomalaisille!